Hyvinvointi

Elämän tarkoitusta ei kannata etsimällä etsiä, sanoo onnellisuusvalmentaja Rosa Nenonen

Onnellisuus ymmärretään usein väärin, sanoo positiivisen psykologian kouluttaja Rosa Nenonen. Hän kertoo oivalluksensa, miten onnellinen elämä muodostuu.

Teksti Mia Frilander
Kuvat Katri Kapanen
16.5.2019 Trendi

1. Oivallus: Oikea onni ei ole hetken nautinto

”Puhumme todella paljon onnellisuudesta, mutta on hassua, että meillä on vain yksi sana sille. Psykologiassa tunnistetaan nimittäin useita onnellisuuden käsitettä, kuten hedoninen ja eudaimoninen onnellisuus.

Hedoninen onnellisuus tarkoittaa elämän huippuhetkiä ja niitä vahvoja positiivisia tuntemuksia, jotka yleisesti liitämme onneen. Huippuhetket ovat ohimeneviä, ja niiden jälkeen palaudutaan yleisen onnellisuuden tasolle.

Eudaimoninen onnellisuus ei ole katoavaista. Se syntyy siitä, että toteutamme itseämme ja koemme, että elämällämme on jokin tarkoitus. Tämä on se onnellisuus, johon kannattaisi keskittyä.

Eudaimonisessa onnellisuudessa ei ole kyse siitä, mitä minä saan vaan siitä, mitä minä annan. Tässä menemme toistuvasti harhaan. Usein tavoittelemme hedonista onnea. Etsimme jatkuvasti sitä seuraavaa onnellisuuden tunnetta, vaikkapa uudesta työstä, kumppanista tai ostoksesta. Nämä katoavaiset onnen huippuhetket eivät ikinä pysty tyydyttämään meitä. Niinpä janoamme niitä jatkuvasti lisää. Tätä kutsutaan hedoniseksi oravanpyöräksi.

Eudaimonista onnellisuutta lisäävät sellaiset asiat, jotka tekevät elämästä merkityksellistä: ihmissuhde, lapset, työ tai joku muu asia. Usein nämä meille tärkeät asiat tuovat mukanaan myös stressiä ja hankalia tunteita, joten merkityksellinen elämä ei tarkoita pelkäästään onnen tunteita.

Hedonisissa onnen hetkissä ei ole mitään pahaa – onhan lomamatka nyt ihana – mutta jos luulemme, että elämän pitää olla yhtä hedonisen onnen tykitystä, olemme hakoteillä.”

2. Oivallus: Onnellisuus ei ole tavoittelemisen arvoista

"Onnelliseksi ei tulla etsimällä onnea. Onni on sivutuote. Se syntyy, kun toteuttaa itseään ja löytää elämälleen tarkoituksen.

Miten sitten toteuttaa itseään? Aloita kysymällä itseltäsi, mitkä ovat arvosi, intohimosi, vahvuutesi ja taitosi.

Yritä erottaa se, mitä itse haluat siitä, miten yhteiskunnassamme ajatellaan, että kuuluisi elää. Ihmiselle on biologisesti tärkeää, mitä muuta hänestä ajattelevat. Ihminen on laumaeläin ja esi-isillemme lauman ulkopuolelle joutuminen tarkoitti kuolemaa. Siksi pelkäämme vieläkin erottautua ja teemme helposti samoja asioita kuin kaikki muutkin.

Elämän tarkoituksen ei tarvitse olla mahtipontinen, kuten maailman pelastaminen. Merkitystä elämään tuo vaikka se, että on yhdelle ainoalle ihmiselle todella tärkeä.

Merkityksellisyyden tunnetta etsitään usein työstä, mutta yhtä hyvin sitä voi saada harrastuksista tai ihmissuhteista, tai siitä, että on töissä tärkeä osa työyhteisöä. On ihan ok kokea, ettei ura tai saavutukset työelämässä ole se ensisijainen juttu, josta saa merkitystä elämään. Kunhan töissä viihtyy.

Tärkein oivallukseni on ehkä se, että elämän tarkoitusta ei kannata etsimällä etsiä. Kun olen tietoinen arvoistani, intohimoistani, vahvuuksista ja taidoistani ja elän elämää, jossa saan toteuttaa näitä, elän jo tarkoitustani. Elämän tarkoitus on verbi – se ei löydy tuolta jostain vaan tarkoitus syntyy tekemällä."

3. Oivallus: Hyväksy ikävät tunteet

”Ajatteletko enemmän myönteisiä vai kielteisiä asioita? Tutkimuksissa on arvioitu, että jopa 80% ajatuksistamme ovat negatiivista tai itseämme väheksyviä.

Positiivisesti ajatteleva ihminen on yleisesti tyytyväisempi elämään ja menestyy todennäköisemmin, mutta myönteisestä ajattelusta on muutakin hyötyä: positiivisessa mielentilassa ajattelu laajenee ja pystymme näkemään enemmän mahdollisuuksia. Se on luovempi mielentila.

Positiivisemmaksi ihmiseksi ei muutu niin, että yrittää kieltää negatiivisia tunteita. Tarvitsemme elämään molempia tuntemuksia. Juju piilee siinä, miten negatiivisiin tunteisiin suhtautuu. Ne pitäisi hyväksyä, mutta niihin ei kannata jäädä vellomaan. Vaikeatkin tunteet ovat osa elämää, eikä negatiivinen tunne ole epäonnistumisen merkki.

Vaikeiden tuntemuksien kieltäminen ei edes ole mahdollista, sillä emme voi pakottaa tunteita poistumaan. Mielen liikkeet eivät ole vallassamme ja vaikeat tunteet vain vahvistavat otettaan, jos niitä yrittää kieltää. Emme voi poistaa kielteisiä tunteita, mutta voimme tulla tietoisiksi haitallisista ajatusmalleistamme ja löytää uusia korvaavia tapoja ajatella.

Jos vaikeita tunteita oppii kuuntelemaan, ne voivat kertoa meille paljon. Jos osaamme asettua tunteiden ulkopuolelle ja tutkia niitä sieltä käsin, saatamme oivaltaa jotain itsestämme.”

Pysy mukana!

Tilaa uutiskirjeemme tästä. Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.