Ero auttoi toimittaja Irene Naakkaa löytämään naisellisuuden: "On voimaannuttavaa tuntea itsensä taas haluttavaksi"
Toimittaja, vaikuttaja Irene Naakka huomasi, että oli kadottanut itsensä äitiyteen ja parisuhteeseen. Eron jälkeen hän kävi deittailukurssin ja tajusi, kuka hän todella on.
"Eräänä iltana pari vuotta sitten istuin jälleen kerran yksin sohvalla. En muistanut, milloin olimme viimeksi istuneet siinä yhdessä mieheni kanssa. Mietin, että tällaistäkö on loppuelämäni? Silloin en tiennyt, että vuoden päästä elämäni olisi aivan toisenlaista!
Puoli vuotta tuon illan jälkeen erosimme. Se oli elämäni vaikein hetki: tiesin, että kaikki toivo on menetetty, eikä suhteellamme olisi enää mitään mahdollisuutta. Oksensin tuskasta.
Ennen eroa elin pitkään kieltämistilassa. Ajattelin, että kaikki on hyvin, vaikka tiesin, ettei niin ollut.
Ero sai tajuamaan, että pelko ja toivon elättely on pahempaa kuin se, että pelko toteutuu. Kun tilanne tulee oikeasti eteen, siitä alkaa paraneminen.
Olin kadottanut itseni ja omat tarpeeni äitiyteen ja pitkään parisuhteeseen. Perhe-elämään uppoutuminen söi itsetuntoani.
En tuntenut itseäni naiseksi vaan äidiksi. Tyylini oli muuttunut asialliseksi. Se oli tapahtunut tiedostamatta. Olin ehkä ajatellut, että olen nyt äiti ja teen uraa, joten pukeudun näin. Yhteiskunta tuntuu vaativan naisilta sellaista: joko olet räiskyvä persoona, tai äiti, jolloin olet asiallinen, etkä lainkaan seksuaalinen.
Eron jälkeen silmäni kuitenkin avautuivat kunnolla. Siitä täytyy kiittää Kaisa Merelää. Osallistuin hänen Powerful Sexual Aware -seksuaalikasvatuskurssilleen. Kurssilla tuotiin esiin, että nainen voi olla älykäs ja seksikäs yhtä aikaa, vaikka perinteisesti ajatellaan toisin. Siellä käsiteltiin myös omia seksuaalisuuteen liittyviä traumoja ja sitä, miten naisten seksuaalisuutta rajoitetaan. Usein ne rajoitukset tulevat omasta päästä, koska meidät on opetettu ajattelemaan niin.
Kävin myös Merelän deittailukurssin. Siellä pääpointti oli, että voin antaa itselleni kaiken, mitä haluan. En enää odota, että mies tekisi minut onnelliseksi. Teen sen itse, ja mies on rinnallani tasavertaisena.
Elämäni muuttui eron ja kurssien myötä täysin ja tajusin, kuka olen. Tuntuu, että se, kun yritin olla vakava äiti, oli outo välivaihe.
Nyt pukeudun jälleen näyttävästi, kuten olen tehnyt teini-ikäisestä asti. Käytän isoja korvakoruja ja värikkäitä vaatteita. Ennen eroa olin ollut pitkään siinä uskossa, että minulla ei ole näytettävää kroppaa, joten pukeuduin väljempiin vaatteisiin. Eron jälkeen olen alkanut pukeutua istuvampiin vaatteisiin.
Olen tajunnut, että miehet ovatkin kiinnostuneita minusta. On voimaannuttava kokemus tuntea itsensä taas haluttavaksi.
Edelleen minulle tulee välillä inhottavia ajatuksia. Mietin, että joku ei varmaan ota minua tosissaan, koska olen meikattu blondi. Se on hullua!
Haluan kuitenkin näyttää ilmiselvällä tavalla seksikkäältä ja naiselliselta. Pukeudun itseäni varten, ja olen nyt kaikkea, mitä haluan olla, ihan piruuttani.
Olen alkanut julkaista seksikkäiksi miellettyjä kuvia Instagramissa, kuten kuvan, jossa minulla on pelkät sukat, pikkuhousut ja huppari. Mietin sen kuvan kohdalla kyllä, onko tämä sopivaa. Naiset usein miettivät, onko jokin sopimatonta. Vaan miksi olisi?
Samalla olen ryhtynyt puhumaan enemmän feminismistä. Olen kirjoittanut siitä aiemminkin ja opiskellut yliopistossa naistutkimuksen perusopinnot, mutta nyt nostan melkein päivittäin jonkin asian esiin. Seuraajamääräni on tuplaantunut Instagramissa vuodessa.
Tytöt ja naiset selvästi haluavat nähdä voimakkaita naisia, jotka vähät välittävät säännöistä. Olen saanut vain yksittäisiä kriittisiä kommentteja. Olisi tärkeää, että naiset tiedostaisivat sisäistetyn naisvihansa. Naisviha johtaa siihen, että naiset eivät osaa arvostaa itseään, naiseutta ja tyttöyttä.
Minua itseänikin on joskus ärsyttänyt, jos joku nainen on pukeutunut näyttävästi tai seksikkääksi. Olen kokenut sen uhaksi itselleni. Meidät on opetettu vihaamaan toisiamme ja itseämme. Siksi sanotaan, että nainen on naiselle susi.
Feminismi ei ole ääriajattelua, vaan tasa-arvon kannattamista. Tinder-profiilissanikin lukee, että deittailen vain feministejä. Siitä en aio tinkiä.
Minut on ehdollistettu ajattelemaan, että ulkonäkö on tärkein ominaisuuteni, joka pitää säilyttää hinnalla millä hyvänsä. Ei saa rupsahtaa eikä vanheta. Siksi ikääntyminen pelottaa minua. Pelkään, etten täytä enää kauneusihanteita.
Itseni hyväksyminen on ollut minulle koetinkivi, ja ajattelen ulkonäköäni edelleen paljon. Se on hyvin kuluttavaa.
On kuitenkin keksitty juttu, että ikä tuo miehille karismaa, mutta naisille vain vakavastiotettavuutta. Nainen ei saisi ikääntyessä enää pukeutua seksikkäästi tai näyttää ihoaan. Tätä ajatusmallia vastaan pitää taistella!
On ihanaa, että julkisuudessa näkyy nykyisin JLon kaltaisia naisia, jotka ovat hemmetin upeita viisikymppisenä. Toisaalta on ongelmallista olettaa, että viisikymppiset näyttävät häneltä. Julkkiksilla on ravintovalmentajat ja maailman parhaat plastiikkakirurgit.
Ulkonäköpaineisiin auttaa, kun kääntää katseen pois omasta navasta. On aika hölmöä murehtia ulkonäköään. Luultavasti kukaan toinen ei ole koskaan edes huomannut niitä asioita sinussa, joista olet epävarma.
Törmäsin Instagramissa hyvään ajatukseen: Kun tunnet olosi epävarmaksi, ajattele, että joku valkoinen mies jossain hyötyy siitä.”
