Pitäisikö tehdä vauva, että saisi tauon työelämästä? Miten pääsisi puoleksi vuodeksi reissuun pohtimaan, mitä haluaa tehdä seuraavaksi?
Tällaiset radikaalilta kuulostavat keskustelunaiheet kahvilanpöydässä kaverin kanssa eivät ole tavattomia. Lapsia ei saada tuosta vain, eikä reissuun ole valtaosalla varaa ilman säästämistä, mutta tauon pitäminen töistä houkuttelee monia.
Tauosta alkoi haaveilla pari vuotta sitten myös kampaaja Ida Valtti, nyt 28. Hän oivalsi, että tarvitsee tauon nimenomaan miettiäkseen, mitä tahtoo tehdä työkseen seuraavat vuodet ja vuosikymmenet.
Nyt Ida Valtti, Työkyky ja työurat -yksikön johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta sekä Jyväskylän yliopiston työelämätutkija Anu Järvensivu neuvovat, miten tauko onnistuu ja miten siihen kannattaa valmistautua.
Taukoa tarvitseville hyvä uutinen on, että hengähdyshetken pitämiseen on monia vaihtoehtoja.
Mieti, miksi tarvitset tauon
Tärkeintä on selvittää ensiksi, mistä syystä taukoa tarkalleen ottaen tarvitsee. Onko olo uupunut vai tuntuuko ala väärältä?
”Opiskelemaan hakiessa on usein vaikea tietää tarkalleen, millaisia töitä ammatti tuo mukanaan. Erityisesti työuran alkuvaiheessa toive tauosta voikin liittyä siihen, ettei alanvalinta ole osunut aivan nappiin”, Salla Toppinen-Tanner sanoo.
Pari vuotta sitten Ida Valtti heräsi miettimään, oliko kampaaja hänen loppuelämänsä ammatti.
”Jäin kuitenkin vuodeksi kypsyttelemään ajatusta.”
Vuoden 2018 lopussa Valtti sai kuulla, että silloiset työt parturi-kampaamon työntekijänä olisivat pian päättymässä. Vaihtoehto lopettamiselle oli siirtyminen työntekijästä sopimusyrittäjäksi, joka vuokraa itselleen työtilaa kampaamosta. Valtin hommat tai työpaikka eivät siis olisi vaihtuneet muutoksen myötä, työn tekemisen muoto kylläkin.
Yrittäjäksi hyppääminen tuntui pelottavalta ajatukselta, olihan koko alan valinta sillä hetkellä kysymysmerkki.
Niinpä hän irtisanoutui, kaivoi pääsykoekirjat esiin ja alkoi lukea kevään yhteishaun pääsykokeisiin. Hän halusi opiskella markkinointia ja journalismia, jotka olivat kiinnostaneet häntä jo pidempään.
Valtti kannustaa miettimään vapaalle teeman.
”Se voi olla maailman näkeminen, uuden taidon oppiminen tai oman tulevan suunnan pohtiminen.”
Taukotarpeen syiden pohtiminen on tärkeää, ettei tekisi hätiköityjä ratkaisuja. Uupuneena kannattaa hakea apua esimerkiksi työterveyshuollosta, ennen kuin tekee jatkosuunnitelmia.
Joskus työn tai alan vaihtamisen sijaan riittää, että nykyistä työtä tuunataan. Perusideana tuunaamisessa on miettiä, mistä nykyisessä toimenkuvassaan tykkää ja millaisia asioita siihen taas haluaisi lisää.
Valttikaan ei ollut lopulta tyytymätön itse työhön, vaan hän kaipasi sen rinnalle muutakin, kuten somen tekemistä.
Et ole ainut, joka haluaa hengähtää
Juuri nyt puhutaan paljon tahdin kiristymisestä sekä töissä että vapaalla. Työssä pitäisi ehtiä tehdä samassa ajassa enemmän kuin aikaisemmin, some tuo paineita suorittamiseen työn ulkopuolella, ja moni nuori aikuinen tuntee nahoissaan myös vanhemmuuden kasvaneet vaatimukset.
Jotkut jäävätkin vapaalle puhtaasti hengähtääkseen, mutta osa haluaa kehittää tauon avulla osaamistaan.
Sitran työelämätutkimuksen (2017) mukaan yli puolet opiskelee uuden ammatin tai tutkinnon työelämään siirryttyään. Tulevaisuudessa opintojen pariin palaa todennäköisesti vielä useampi, sillä työelämä on murroksessa ja osaamista tarvitaan jatkossa myös ihan uusilla aloilla.
Tauosta haaveilevaa saattaa kalvaa epämääräinen syyllisyys: nyt, kun ammatti on viimein takataskussa, pitäisi näyttää osaamisensa ja jaksaa vain painaa hommia. Pelko muiden mielipiteestä vaivasi myös Ida Valttia.
”Kaikkein eniten minua pelotti tauon pitämisessä se, mitä muut ajattelevat ratkaisustani. Mietin, olenko muiden silmissä tauon takia huonompi tai laiskempi. Moni on kuitenkin myöhemmin tunnustanut, että haluaisi itsekin pitää tauon. Neuvoisin siis, ettei muiden mielipidettä kannata ajatella liikaa.”
Sitä paitsi hengähdystauko voi auttaa jaksamaan paluun jälkeen paremmin työssä. Se taas hyödyttää myös työnantajaa.
Selvitä realiteetit
Viisikymppiset kehuvat, kuinka vuorotteluvapaalla oli ihanaa mietiskellä elämää ja uraa kaikessa rauhassa. Nuoremmat joutuvat miettimään vapaalle jäämiseen muita mahdollisuuksia, sillä vuorotteluvapaan ehdot täyttyvät vain harvalla.
Ida Valtti jättäytyi siis työttömäksi ja alkoi valmistautua pääsykokeisiin. Opintovapaan hakeminen ei olisi hänen kohdallaan tullut kysymykseen, koska työt olivat joka tapauksessa päättymässä.
Monelle muulle kolme–nelikymppiselle tauko työstä kuitenkin tarkoittaa jäämistä opintovapaalle. Sitä voi saada, jos on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden.
Opintovapaan jälkeen työntekijä palaa samaan työpaikkaan, mutta opintojen ei välttämättä tarvitse liittyä nykyiseen työhön. Palkkaa opintovapaalta ei kuitenkaan makseta.
Kenellä vain on oikeus toivoa työnantajalta myös lyhennystä työaikaansa, eli esimerkiksi nelipäiväistä viikkoa viisipäiväisen sijaan tai kahdeksan tunnin päivän korvaamista kuusituntisella päivällä. Työnantajan tosin ei ole pakko suostua tähän. Jos lyhennystä saakin, kannattaa pitää mielessä, että se vaikuttaa palkan lisäksi eläkkeeseen.
Yksinkertaisimmillaan miettimistauko voi tarkoittaa parin päivän uravalmennukseen osallistumista. Uravalmennusta ja -ohjausta järjestävät esimerkiksi työmarkkinajärjestöt jäsenilleen ja TE-toimistot asiakkailleen.
”Valmennuksessa voi miettiä ajan kanssa, miksi on työhönsä tyytymätön, ja mahdollisesti myös kuulla kokemuksia muilta, jotka ovat miettineet samoin ja ehkä keksineet jonkin konkreettisen ratkaisun”, Salla Toppinen-Tanner sanoo.
Ajattele rahaa etukäteen
On ihana ajatus ottaa töistä taukoa, mutta kenellä siihen on oikeasti varaa, jos palkanmaksu päättyy samalla?
Valtti säästi taukoonsa etukäteen – vaikkei tiennyt sitä silloin.
Vielä töissä ollessaan Valtti oli alkanut panna joka palkastaan osan erilliselle säästötilille, onneksi. Alun perin rahat oli tarkoitettu matkustelua ja yllättäviä isompia hankintoja, kuten rikki menneitä kodinkoneita varten.
Kun Valtti sai tietää, että työt ovatkin luultavasti loppumassa, hänen tilillään oli säästössä jo ihan hyvä summa.
”En ollut ottanut kovin täsmällisesti selvää, millaista työttömyyskorvausta tulisin saamaan. Laskin, mikä olisi kuukausittainen minimisumma, jolla tulisin pakon edessä toimeen. Sitten laskin, kuinka moneksi kuukaudeksi säästöni riittäisivät, jos en saisi euroakaan lisää mistään.”
Selvisi, että lopputilillä lihotetut säästöt riittäisivät minimibudjetilla elämiseen noin puoleksi vuodeksi.
”Silloin kaikkein tärkeimmältä tuntui se, että saisin ajatuksiani tuulettua. Siihen verrattuna oli ihan sama, voisinko ostaa vapaan aikana uusia vaatteita.”
Valtti kuitenkin sai ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, ja iso osa säästöistä jäi edelleen talteen.
Tauko ei epäonnistunut, vaikka palaisit samaan työhön
Jos voimia menee kovasti muuhun, selkeän ajattelun taito saattaa kadota. Työelämätutkija Anu Järvensivun mukaan katkos työuralla, kuten opintovapaa, auttaa parhaimmillaan harkitsemaan, mitä haluaa tehdä seuraavat vuodet.
Jo ”pelkkä” tauko auttaa joskus lataamaan akkuja tai tuulettamaan ajatuksia, vaikka suunta uralla ei muuttuisi. Taukoa miettiessä voi siis olla viisasta valmistautua siihen, ettei täyskäännöstä uralla tapahdu.
”Monellakaan ei ole suurta kutsumusta, joka tulisi selvittää. Pikemminkin sellaisen tavoittelu voi lisätä tuskaa ja ahdistusta. Riittää hyvin, että löytää itselleen mielekkään työn tai opiskelualan”, Järvensivu huomauttaa.
Kesällä, monen kuukauden luku-urakan päätteeksi, Ida Valtti sai kuulla, etteivät ovet opiskelemaan auenneet. Ensin se oli sokki, sillä opintojen aloittaminen oli ollut hänen ykkössuunnitelmansa.
”Kun en päässytkään kouluun, rupesin ajan kanssa miettimään millaista, ei niinkään mikä, olisi konkreettisesti työ, jota haluaisin tehdä. Mietin esimerkiksi, mihin kellonaikoihin ja monenako päivänä viikossa tahtoisin työskennellä ja minkä tyyppisiä asioita tehdä päivän aikana”, Valtti kertoo.
”Kaikki pohdintani päättyivät aina lopulta siihen, että yrittäjyys olisi sittenkin minulle paras vaihtoehto juuri nyt. Se ei tuntunut enää samanlaiselta pakkoratkaisulta kuin puolta vuotta aiemmin.”
Vapaansa aikana Valtti oli huomannut, että tulee toimeen myös tavanomaista kuukausipalkkaansa pienemmällä rahalla, mikä toi turvallisuuden tunnetta. Lisäksi hän oli tajunnut, että kampaamoalan yrittäjyyteen voisi yhdistää somen tekemistä. Vapaansa aikana hän oli opiskellut hakukoneoptimointia netistä ja alkanut tehdä uudenlaisia postauksia Beauty by Ida M. -blogiinsa ja Instagram-tililleen.
”Seuraajamäärän kasvu toi onnistumisen fiilistä.”
Valtti otti yhteyttä vanhaan työpaikkaansa ja kysyi paikan uudelta omistajalta, olisiko kampaamossa mahdollista aloittaa yrittäjänä kolmena päivänä viikossa. Se onnistui.
Valtin työ ei siis vaihtunut, mutta muutoksia se kyllä koki. Nyt hän tekee töitä paitsi kampaamossa myös somesisältöjen parissa – aiempaa tyytyväisempänä.
Lähde: Anu Järvensivu, Tarinoita suomalaisesta työelämästä (2014)
Juttu on ilmestynyt aiemmin Trendissä.
