Haluatko syödä ekologisemmin? Ilmastoruokavalio on yllättävän helppo

Haluatko syödä ekologisemmin? Ilmastoruokavalio on yllättävän helppo
Sittenkin banaaneja ja muovipakkauksia? Ruokakassin hiilijalanjälkeä voi kutistaa, eikä se aina vaadi luopumista.
Julkaistu 24.6.2019

Enemmän juureksia, marjoja ja papuja, vähemmän punaista lihaa ja juustoa. Ohje voisi olla ravitsemusoppaasta, mutta samat neuvot pätevät myös ilmastoystävälliseen syömiseen.

”Kun lisää juuresten, marjojen, kasvisproteiinin ja täysjyväviljojen käyttöä sekä suosii luonnonkaloja, voi vähentää 10–20 prosenttia ruokavalionsa ilmastovaikutuksista”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Vähennys voi kuulostaa pieneltä, mutta sillä on väliä, sillä ruoka aiheuttaa noin viidenneksen keskivertosuomalaisen hiilipäästöistä.

Ruuasta kertyy vuodessa suunnilleen yhtä suuri hiili­jalanjälki kuin keskivertoihmisen auto-, bussi-, laiva-, lento- ja junamatkoista yhteensä.

Ero on toki siinä, että kenenkään ei ole pakko lentää bile­matkalle Berliiniin, mutta syömistä ei voi lopettaa. Ruokavaliotaan voi onneksi muuttaa.

Vähemmän lihaa, enemmän pikkukalaa

Ilmastoystävällisen ruokavalion periaatteet ovat teoriassa yksinkertaisia: useimmilla eläinkunnan tuotteilla on suuri hiilijalanjälki, kasvikunnan tuotteilla pieni.

Yksittäisiä tuotteita on kuitenkin vaikea panna paremmuusjärjestykseen. Tarkkoja päästöjä on hankala laskea, koska niitä syntyy pitkin tuotantoketjua. Lisäksi maatalouden päästöt vaihtelevat eri tuottajien ja vuosien välillä.

Vertailua vaikeuttaa myös se, ettei monia raaka-aineita ole mielekästä rinnastaa toisiinsa. Lohella ja porkkanalla on ruokavaliossa erilainen rooli.

Hiilijalanjälki on vain yksi tapa arvioida ruuan vastuullisuutta. Joskus ilmaston kannalta parempi vaihtoehto voi esimerkiksi heikentää tuotantoeläinten oloja.

Tietyt ruoka-aineet erottuvat kuitenkin joukosta. Naudanliha kuormittaa huomattavasti ilmastoa. Maitotuotteista pahimpia ovat paljon rasvaa tai proteiinia sisältävät tuotteet, kuten tietyt juustot ja rahkat, sillä niiden valmistamiseen tarvitaan monta litraa maitoa.

”Fetasalaatti ei ole ilmaston kannalta sen parempi kuin broilerisalaatti”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Hannele Pulkkinen.

Ilmastoystävällisten ruoka-aineiden kärkeä ovat puolestaan avomaalla kasvaneet kotimaiset kasvikset, siis talvi­aikaan käytännössä juurekset ja kaalit.

Eläinkunnan tuotteista kannattaa suosia lautasellaan luonnossa kasvaneita pikkukaloja, kuten silakkaa, särkeä ja muikkua.

Ulkomainen ei ole automaattisesti huono

Ruuan hiilijalanjäljestä liikkuu sitkeitä harhaluuloja. Toisin kuin moni kuvittelee, ulkomaisten kasvisten ostaminen ei ole hirveä ilmastorikos. Ruokaa pakataan rahtilaivoihin niin valtavia määriä, että kuljetuksen osuus jää banaani­kiloa kohden pieneksi.

”Jossain vaiheessa puhuttiin lentotomaateista. Mutta jos tuote tuodaan Suomeen lentokoneella ulkomailta, se nostaa kustannuksia, ja siksi lentäen tulee tosi vähän ruokaa”, Hannele Pulkkinen sanoo.

Paljon olennaisempaa on miettiä, miten itse kuljettaa ruuan kaupasta kotiin. Jos ajaa autolla kolmen kilometrin päähän kauppaan ja nappaa mukaansa pelkän banaanitertun, on juuri vähintäänkin tuplannut banaaneidensa koko tuotantoketjun aikana syntyneet hiilipäästöt.

Toinen väärinkäsitys liittyy pakkauksiin. Niiden osuus ruuan hiilijalanjäljestä on hyvin pieni, ja ne voivat itse asiassa auttaa vähentämään ruokahävikkiä.

Ilmastoruokavalio syntyy ateria kerrallaan

Tutkijat ovat sitä mieltä, että ilmastoruokavalioon kannattaa siirtyä ateria kerrallaan. Pienilläkin muutoksilla on väliä, koska keskivertosuomalainen syö elämänsä aikana kymmeniä tuhansia lounaita ja päivällisiä.

”Ruokavaliomuutokset eivät toimi niin, että yrittää muuttaa kerralla kaiken vaan niin, että tekee pienistä asioista rutiinin”, Hannele Pulkkinen neuvoo.

Jos ei pysty luopumaan lihasta kokonaan, voi valita lounasruokalassa edes pari kertaa viikossa kasvisruuan. Kotona voi puolestaan kokeilla reseptejä, joissa on entiseen verrattuna puolet vähemmän lihaa ja tuplamäärä kasviksia. Kasvissyöjä taas voi kokkailla entistä useammin kokonaan vegaanisia ruokia.

Jotkut muutokset eivät vaadi ollenkaan luopumista: tee ruokaa jääkaapin jämistä, kaavi jogurttipurkit tyhjäksi, äläkä hamstraa kotiin eksoottisia raaka-aineita, jotka heität pois seuraavassa muutossa. Kaikkein epäekologisinta ruokaa on pois heitetty ruoka.

Juttu on julkaistu Trendissä.

Kommentoi »