Kaikki hiljaa, suoli puhuu! Miksi olemme niin kiinnostuneita vatsamme toiminnasta?

Katso pökälettäsi. ”Sen on oltava pehmeän kiinteä kuin makkarapötkö, ei möykkyinen kuin rypäleterttu eikä löysän tahnamaista kuin Nutella.” Näin neuvoo tunnettu australialainen ravitsemusterapeutti Lyndi Cohen.

Cohen on tv- ja somehyvinvointiasiantuntija, joka kertoo Instagramissa 60 000 seuraajalleen kannattavansa kehopositiivisuutta ja vastustavansa bullshit-dieettejä. Hän postailee usein vatsaystävällisiä reseptejä, joiden annoskuvissa kasvikset pursuavat kaikissa sateenkaaren väreissä.

Pökäleestä Cohen puhuu australialaisen SBS-uutiskanavan verkkojutussa, jossa hän avaa, mitä kaikkea kakka kertoo terveydestämme. Hänen mukaansa pökäleen liian tumma tai lähes valkoinen väri sekä liian karmea haju ovat merkkejä siitä, että suolistossa on joku vinksallaan.

Cohenin haastattelu on yksi niistä miljoonista jutuista, jotka löytää googlaamalla sanat ”suolisto” ja ”terveys”. Niiden viesti on yhteinen: suolisto puhuttaa.

”Melkein jokaisella on nykyään ärtynyt suoli tai gluteeni-yliherkkyys. On melkein trendikästä olla suolistovaivainen”, Cohen toteaa jutussa.

Aika provosoivasti sanottu, mutta siltä se välillä tuntuu. Miksi olemme juuri nyt niin kiinnostuneita vatsamme toiminnasta?

Jokaisen sisällä on ärtynyt suoli

Yksi syy on se, että meillä on paljon vatsavaivoja. Ja ne ovat kiusallisia – tai sellaisina niitä pidettiin näihin päiviin asti. Muriseva, kurniva vatsa, hallitsemattomat ilmavaivat ja pökäleen rakenne eivät enää ole noloja, salassa pidettäviä asioita, vaan niistä voi rupatella kavereille kahvikupin äärellä siinä missä flunssaoireistakin.

”Esimerkiksi monissa blogeissa näistä kerrotaan hyvinkin yksityiskohtaisesti”, sanoo terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta. ”Koska erilaiset suolistovaivat ovat nykyään niin yleisiä, jokainen meistä tunnistaa itsessään kuvattuja oireita, kun luemme niistä.”

Ravitsemusterapeutti Marja Ruuti on kuulostellut suomalaisten mahavaivoja parikymmentä vuotta. Hänen mukaansa vatsavaivat ovat todella lisääntyneet.

”Vatsavaivoihin ovat syinä antibiootit, stressi ja ruokavalio. Antibiootit ovat tietysti monien sairauksien hoitoon välttämättömiä, mutta antibiootti ei osaa erotella hyviä ja huonoja bakteereita, vaan tuhoaa ne kaikki”, Ruuti sanoo.

Ongelmaksi se koituu, jos syö paljon ja jatkuvasti antibiootteja tai jos suolessa on jotain valmiiksi sekaisin.

Stressi vaivaa meitä yhtä paljon kuin itse vatsavaivatkin. Kiireen tuntu työelämässä on todellinen, ja hyvin moni tämän päivän kiireinen työ hoidetaan istuma-asennossa. Terveyskeskustelussa on muutamia vuosia toisteltu, että ”istuminen tappaa”, mutta joka päivä tuntikausia tuolilla nököttäminen on myös huonoksi vatsalle. Istuessa aineenvaihdunta hidastuu ja suolistoon kertyy kaasuja.

”Tutkimuksista tiedetään myös, että stressi vähentää hyvien bakteerien määrää suolistossa”, Ruuti sanoo.

Ruokavalio-ongelmilla Ruuti ei tarkoita sitä, että ihmiset syövät gluteenia, maitoa ja sokeria vaan sitä, etteivät monet syö kunnollisia, tavallisia aterioita. Maha ei tykkää, jos syö jatkuvasti joko pikaruokaa, jossa kuitujen, rasvojen ja proteiinien suhteet ovat pielessä, tai korvaa ateriat napostelemalla parin tunnein välein vähän voileipää ja taas kahden tunnin päästä vähän jogurttia.

”Ruuansulatukselle pitäisi antaa välillä lepoa. Siksi ateriarytmi on tärkeä.”

Aika hyvin nuo kuvailut vatsavaivojen syistä tuntuvat sopivan – meistä jokaiseen. Kaikilla on välillä ilmavaivoja, turvotusta, mahakipuja ja jostakin ruoka-aineesta aiheutunutta vatsan ärtymistä.

Hyvinvointimme on edennyt pisteeseen, jossa meillä on aikaa ja energiaa tarkkailla kroppamme pieniäkin viestejä. Vatsaa kivistää nyt vasemmasta yläkulmasta, onkohan se kahvi, liha, sokeri, vehnä vai maitoproteiini?

Kaikkien vatsavaivoissa ei ole kyse väärin valitusta kahvimaidosta. Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla on tulehduksellinen suolistosairaus IBD. Määrä on kolminkertaistunut vuodesta 1993, ja väkilukuun suhteutettuna Suomessa IBD-potilaita on ennätysmäärä. Asiantuntijat hämmästelevät edelleen, mistä suolistotautien räjähdysmäinen lisääntyminen johtuu.

Professori Jallinojankaan mielestään vatsavaivapuhe ei ole mitään tuulesta temmattua, nykyihmisen luulosairasta hömpötystä.

”Jos voi pääasiassa hyvin ja on mukava olla, kipeään vatsaan kiinnittää enemmän huomiota”, Jallinoja sanoo.

”Vatsassa on helppo nähdä modernin elämän ongelmat. Kiireestä on aika vaikea itse pyristellä eroon, ja meidän koko elämämme, asunnot ja toimistot, on rakennettu istumakeskeisiksi.”

Siellä me sitten kökötämme potemassa vatsojamme. Nykyään ajatellaan kutakuinkin niin, että jos mahakipu häiritsee arkea, vaiva on todellinen, vaikka se olisi vaaraton ja johtuisi ihan tavallisesta elämästä, jossa on syöty vähän huonosti ja istuttu kolme tuntia liian tiukat housut jalassa.

”Ilmavaivat voivat olla invalidisoiviakin, jos ei uskalla lähteä kotoa mihinkään niiden takia. Silloin niihin kannattaa hakea apua”, ravitsemusterapeutti Ruuti sanoo.

Sitä paitsi on mahavaivoja ollut muillakin kuin nykyajan pullamössöillä.

”1800-luvun Yhdysvalloissa ihmiset söivät todella epäterveellisesti liikaa lihaa, eläinrasvaa ja suolaa, ja heillä oli valtavia vatsavaivoja. Siihen aikaan ei ollut olemassa esimerkiksi puurohiutaleita eikä aamuisin ollut aikaa valmistaa kuitupitoisia aamiaisia”, Jallinoja kertoo.

Ne toiset aivot

Tutkimuksellakin on osuutensa suolihypessä. Viime vuosina suolistosta on löytynyt paljon uutta ja todella mullistavaa tietoa.

Mielen kunnon ja tilan on jo pitkään tiedetty vaikuttavan suoliasioihin, mutta nyt on opittu, että suolesta johtaa suora yhteys myös ylöspäin aivoihin. Parhaillaan tutkitaan, voitaisiinko esimerkiksi masennusta ja autismia hoitaa suolen mikrobien kautta.

”Suolistossa muodostuu iso osa serotoniinista, joka on tärkeä mielihyvän välittäjäaine”, ravitsemusterapeutti Marja Ruuti sanoo.

Suoliston mikrobien tiedetään jo olevan tekemisissä ylipainon, diabeteksen, keliakian, allergioiden sekä koko ajan yleistyvien tulehdullisten suolistosairauksien, kuten Crohnin taudin kanssa. Siitä tulee sanonta suolisto – toiset aivot, jota ilmeisesti ensimmäisenä käytti ruokatutkija Heribert Watzke nettikonferenssi Ted Talkin puheessaan vuonna 2010.

Se on vetoava vertaus ja nostaa suolen kroppamme pääasiaksi, kirjaimellisesti. Siksi suolenmutkiamme tutkailemme mekin, joilla ei ole niihin liittyviä sairauksia.

”Media ylläpitää puheenaiheita, ja suolisto näyttää olevan tällä hetkellä kestosuosiossa. Tässäkin nyt tehdään juttua suolistosta. Se taas aiheuttaa sitä, että yhä useampi alkaa entistä enemmän tarkkailla vatsaansa”, Riitta Jallinoja sanoo.

Monesti mahastaan ovat kiinnostuneet erityisesti nuorehkot, terveellisesti elävät naiset, joille turvonnut vatsa on paitsi epämukava tunne myös esteettinen kauhistus. Ravitsemusterapeutti Ruuti muistuttaa, ettei täysin vaivattomaan vatsaan ole olemassa poppaskonstia tai ääriruokavaliota.

”Pitää muistaa, etteivät gluteeni ja maitotuotteet mitään joka ihmisen myrkkyjä ole. Ihan aluksi suosittelen aina normiterveellistä, säännöllistä syömistä. On ihan tavallista, että vatsa on iltaisin vähän turvonnut ja suolistoon kertyy kaasua.”

Vatsansa vangit

”Minulla on ollut monenlaisia vatsa- ja ruuansulatusvaivoja niin kauan, että olen oppinut elämään niiden kanssa. Yhä mahani saattaa kesken työpäivän tulla kipeäksi ja turvota niin, että on pakko avata housut – pari kertaa en ole kivun ja ilmavaivojen takia pystynyt kunnolla istumaan. Olen joutunut röhnöttämään toimistotuolissa omituisissa asennoissa tai jopa lähtemään kotiin loppupäiväksi, ettei minun tarvitse istua. Vaiva menee itsestään loppupäivän aikana ohi, mutta kyllä se aika piinaava on.” – Nainen, 40

”Vatsani on herkkä ja reagoi voimakkaasti moniin eri ruoka-aineisiin. Jos syön lounaalla jotain, missä on raakaa sipulia tai valkosipulia, vatsaani muodostuu niin paljon ilmaa, etten ilmavaivojen takia voi sinä päivänä esimerkiksi urheilla. Usein syönkin eväitä.

Jotkut ihmiset suhtautuvat aika aggressiivisesti, kun kerron, ettei jokin ruoka sovi vatsalleni. Ajatellaan, että jos ruoka-aineeseen ei kuole, sen välttely on turhaa. En itse haluaisi tehdä siitä mitään numeroa, vaan tarjoudun tuomaan omat ruuat tai yritän vaivihkaa kysellä, mikä ruuista ei mahdollisesti sovi vatsalleni. En ole kauhean kiinnostunut puhumaan vatsavaivoistani ruokapöydässä tuntemattomien ihmisten kanssa.” – Nainen, 36

”Kärsin monta vuotta siitä, että mahani tuli kipeäksi iltapäivisin, hyvä ettei aina minuutilleen samaan aikaan. Yritin olla juomatta kahvia ja maitotuotteita, syömättä leipää ja ties mitä, mutta aina iltapäivisin vatsa turposi niin, että farkuista painui ihoon punaiset napin ja vetoketjun jäljet. En voinut kuitenkaan mennä töihin verkkareissakaan. Välillä tuntui, että mahakipu vaikutti jotenkin sumentavasti myös silmiini ja päähäni.

Työpaikallani oli silloin vähän ahdistava meininki. Kun sittemmin vaihdoin työpaikkaa, tajusin vasta puolisen vuotta uudessa työssä oltuani, että vatsakivut olivat hävinneet.” – Nainen, 39

Juttu on julkaistu Trendissä.