Trendi

Käykö sinunkin pääsi iltaisin kierroksilla? Nämä keinot auttavat rauhoittumaan


Jos sympaattinen hermosto käy ylikierroksilla, uni ei tule. Silloin kannattaa hengittää syvään.
Kuvat Adobestock

Sydän tykyttää, ajatus laukkaa, ja tuntuu kuin hartioiden paikalla olisi kaksi kiveä. Yritä siinä sitten nukahtaa. Olisipa jossain off-nappula, jolla ylivirittyneen elimistön voisi sammuttaa.

Syyllinen kierroksiin on sympaattinen hermosto. Se on eräänlainen elimistön turbovaihde, joka jää toisinaan päälle silloinkin, kun sitä ei tarvita.

”Ilmiö johtuu stressistä. Stressi voi sinänsä olla myönteinen asia. Kun on vähän stressaantunut, tarkkaavaisuus tehostuu ja ponnistelee tiiviimmin. Vasta kun stressi jatkuu pitkään eikä ole riittävästi toipumisaikaa, se alkaa haitata. Silloin tulee kokemus siitä, että on ylivirittynyt eikä pysty rauhoittumaan”, selittää Turun yliopiston psykiat­rian professori Jyrki Korkeila.

Autonomisella hermostolla on kaksi vaihdetta: sympaattinen ja parasympaattinen hermosto. Sympaattinen hermosto aktivoituu, kun pitää suoriutua valppautta vaativista tilanteista, kuten taskuparkkeeraamisesta tai Tinder-treffeistä. Parasympaattinen hermosto taas auttaa elimistöä palautumaan.

Ylikuormittuneena sympaattinen hermosto saattaa kaapata vallan. Se näkyy stressioireina: pulssi kiihtyy, lihakset jännittyvät, vatsa oireilee eikä uni tule. Tilaa kutsutaan joskus sympatikotoniaksi.

Stressiherkkyys on periytyvää

Toiset ovat alttiimpia käymään kierroksilla. Heitä valvottavat pienetkin ilot ja surut, kun taas toiset eivätkä hätkähdä juuri mistään.

”On ihmisiä, joista sanotaan, että heillä on lehmän hermot. Se on ihan oikea ilmiö”, Korkeila kertoo.

Toisaalta liian kylmät hermotkaan eivät ole hyvä asia. Tutkimuksissa on huomattu, että psykopaattien sympaattinen hermosto ei toimi normaalisti ja heidän pulssinsa ei esimerkiksi kiihdy samoista ärsykkeistä kuin muilla.

Stressiherkkyyteen vaikuttavat muun muassa perimä, luonteenpiirteet ja lapsuudenkokemukset. Sille ei mahda mitään, miten herkästi reagoivan hermoston perii.

”Toisten hermosto on ikään kuin kyvykkäämpi hermostumaan. Samalla lailla kuin toiset oppivat helpommin laulamaan, toiset oppivat hermostumaan”, sanoo unettomuuden hoitoon erikoistunut psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti Soili Kajaste.

Usein ylivirittyminen liittyy taipumukseen vatvoa huolia. Toisaalta Kajaste tapaa työssään myös sellaisia ihmisiä, jotka ovat jatkuvasti kierroksilla ilman sen kummempaa syytä.

”Heillä ei ole mitään syytä, mikä pitää unettomuutta yllä, mutta silti sydän hakkaa ja hikoiluttaa. Heidän sympaattinen hermostonsa vain aktivoituu helpommin. Silloin ei auta, että käsitellään huolia ja rauhoitellaan ajatuksia.”

Satunnaiset valvotut yöt kuuluvat elämään, mutta jos stressitila jatkuu viikkoja, siihen kannattaa puuttua, sillä pidemmän päälle stressi altistaa erilaisille fyysisille ja psyykkisille sairauksille.

Rauhoita kalenteri ja muista palautua

Onneksi hermostoaan voi rauhoitella. Helposti stressaantuvan kannattaa pitää kalenteri väljänä ja järjestää aikaa palautumiselle. Toiset rauhoittuvat parhaiten luonnossa, toiset joogasalissa.

”Mindfulnessista on hyviä kokemuksia ja jonkin verran tutkimusnäyttöä. Myös joogasta on hyötyä, ja jotkut kokevat hyötyvänsä tanssiharrastuksesta”, Jyrki Korkeila sanoo.

Hän suosittelee kokeilemaan fyysisiä harrastuksia, joissa huomio on jossain muualla kuin pään sisällä. Kun juoksee jalka­pallon perässä, ei ehdi vatvoa huolia.

Jotkut Soili Kajasteen asiakkaista ovat hyötyneet myös Neurosonic-hoidosta, jossa rentoudutaan värähtelevällä patjalla tai tuolissa.

”Menetelmästä ei ole tehty kunnollisia tutkimuksia, mutta se on toiminut jollain potilaillani, jotka eivät tiedä, miksi he heräävät yöllä ahdistuskohtaukseen.”

Kaikkein yksinkertaisinta konstia voi kokeilla missä vain: hengittää hetken aikaa syvään.

”Se voi rauhoittaa autonomista hermostoa”, Korkeila neuvoo. 

Psst! Kierroksia voi laskea hidastamalla hengitystä. Hengitä sisään ja tunne, kuinka vatsa kohoaa. Pidä jokaisen sisään- ja uloshengityksen jälkeen tauko, jonka aikana ehdit laskea kolmeen.

Juttu on julkaistu aiemmin Trendissä.

Julkaistu: 30.10.2019