Trendi

Liikunta on myös aivojumppaa! Tästä syystä lenkkeily on parasta ongelmanratkaisua

Tuttu tunne: Treenin jälkeen arjen pulmat ratkeavat kuin itsestään? Syy löytyy aivojen ja liikunnan yhteydestä.
Kuvat Getty Images

Tuskailet työpulman kanssa pöydän ääressä koko iltapäivän, kunnes lopulta lähdet kävelemään kotiin. Puolimatkassa keksit ongelmaasi ratkaisun miettimättä.

Tutun ilmiön selitys on se, että fyysinen rehkiminen kirjaimellisesti ruokkii aivoja.

”Kun verenkierto kehossa lisääntyy ja tehostuu liikkuessa, aivojenkin verenkierto paranee. Veri kuljettaa aivoihin happea sekä ravintoaineita ja vie sieltä pois kuona-aineita”, sanoo fysiologian dosentti Riikka Kivelä, joka työskentelee Helsingin yliopistossa ja Wihurin tutkimuslaitoksessa.

Verenkierron vilkastuminen yhdistettynä siihen, että työmuisti saa hetken levon, kun aivot miettivät muita asioita, tuottaa siis varmemmin älynväläyksiä kuin jumittaminen paikoillaan ongelman ääressä. Yksittäisten oivallusten ohella liikunnalla on aivoihin myös pysyvämpi vaikutus.

Kun ihminen kasvaa ja kehittyy, aivojen koko kasvaa. Esimerkiksi muistin heikkeneminen ja laskupään tylsistyminen iän myötä johtuvat siitä, että aivojen massa on alkanut huveta.

”Uusien tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että aivojen massa hupenee muita hitaammin niillä, jotka harrastavat liikuntaa. Lisäksi liikunta tehostaa uusien aivosolujen muodostumista. Näyttäisi siis siltä, että liikunta auttaa pitämään aivot nuorina.”

Erityisen hyvää aivojumppaa on hengästyttävä kestävyysliikunta, kuten reipas kävely tai pyöräily. Se parantaa pitkiksi ajoiksi veren virtaamista koko kehossa, myös aivoissa.

”Eläinkokeissa on huomattu, että kestävyysliikuntaa harjoittaneet eläimet oppivat ja muistivat paremmin kuin eläimet, joita ei pantu liikkumaan”, Kivelä sanoo.

Väite siitä, että liikunta nollaisi aivot, on täten kumottu.

Juttu on julkaistu Trendissä.

Julkaistu: 2.4.2019
Kommentoi »