Tiukkoja tutkimustuloksia vai hörhöilyä? Rentoutumista vai henkisen totuuden etsimistä? Tie mielenhallinnan mestariksi alkaa pohtimalla, mitä meditoimiselta haluat. Jos sisäinen hippisi rakastaa yksisarvisia, saatat innostua chakrameditaatiosta. Jos haluat hoitaa työstressiä, tarvitset tyylin, joka tutkitusti hillitsee kortisolin erittymistä.
Melkein mitä tahansa puuhaa voi kutsua meditoimiseksi, kunhan se täyttää yhden kriteerin: meditoidessa ollaan tietoisesti läsnä tässä ja nyt. Meditointityylit jaetaan karkeasti kolmeen ryhmään. Tavoista todennäköisesti tunnetuin on keskittyminen. Siinä harhaileva mieli viedään kerta toisensa jälkeen esimerkiksi hengitykseen, kunnes päänsisäinen hälinä hiljenee. Läsnäoloa korostavassa mindfulness-meditaatiossa puolestaan tarkkaillaan tietoisesti nykyhetkeä. Huomio viedään esimerkiksi ympäristön ääniin tai päähän juolahtaviin ajatuksiin. Kolmannessa lähestymistavassa pyritään tavoittamaan tila, jossa ollaan ajatusten tuolla puolen.
Hahmottamista helpottaa yhdysvaltalaisen meditaatiogurun Bob Rothin vertaus: mieli on kuin kuohuva meri, ja eri meditaatiotyylit ovat tapoja rauhoittua myrskyn keskellä. Aallokon voi taltuttaa tyyneksi keskittymällä, kuohuntaa voi päättää vain tarkkailla tai hiljaisuutta voi etsiä sukeltamalla merenpinnan alle. Jos yksi menetelmä tökkii, kokeile toista. Tunnistat sen oikean, kun olet kokeillut tarpeeksi vääriä. Toisaalta: erilaisia perinteitä voi myös sekoitella. Sinulle oikea tapa meditoida on se, joka inspiroi eniten.
1 . Löydä oma meditaatiotyylisi
Oletko…
…insinöörimäinen skeptikko?
Mindfulness-based stress reduction on meditaatiotyyleistä tutkituin. John Kabat-Zinn kehitteli itämaisten perinteiden pohjalta länsimaalaisille skeptikoille harjoituksia, joilla hoidetaan muun muassa masennusta ja stressiä. Idea on oppia olemaan läsnä ja suhtautumaan kaikenlaisiin ajatuksiin tyynesti pelkkinä ajatuksina.
…liian levoton lootusasentoon?
Tanssimeditaatiossa keskitytään tuntemaan kehon liikkeet ja kuulostellaan, millaista liikettä kroppa kaipaa juuri nyt. Harjoituksessa voidaan esimerkiksi aistia ensin sitä, miltä käveleminen tuntuu. Vähitellen liikkeen annetaan muuttua improvisoiduksi tanssiksi.
…utelias itsetutkiskelija?
Avoimessa meditaatiossa huomiota ei kohdisteta tiettyyn kohteeseen vaan ideana on antaa ajatusten tulla ja mennä. Nousevista tuntemuksista ja oivalluksista pidetään itsetuntemusta kehittävää päiväkirjaa.
…avarakatseinen hippeilijä?
Chakrameditaatiossa keskitetään ajatukset vuorotellen kehon jokaiseen energiakeskukseen. Ideana on parantaa elämänenergian virtaamista. Varoitus: voi aiheuttaa Skepsis ry:n jäsenessä enemmän stressin kuin rauhoittumisen tunteita.
…perimmäisten kysymysten äärellä?
Toisille meditoiminen on stressinhoitoa, toisille uskonnollinen tai henkinen harjoitus. Erilaisilla henkistymiseen tähtäävillä harjoituksilla tavoitellaan tilaa, jossa mieli hiljenee ja meditoija tuntee yhteyttä johonkin ihmistä suurempaan.
2. Hanki ohjausta ja apua
Usein epäusko iskee ennen kuin harjoittelun vaikutukset näkyvät arjessa. Siksi nopein tie mielenrauhaan kulkee joogakoulun tai työväenopiston kautta.
Paraskaan opettaja ei voi kurkkia pääsi sisään ja varmistaa,m että harjoittelet oikein. Hän voi kuitenkin valaa uskoa. Muiden meditoijien seurassa et epäile olevasi sekopää, vaikka uhraisitkin aikaa palleasi liikkeiden tarkkailuun.
Viikonloppuretriitti on hyvä lähtölaukaus, mutta jos budjettisi on rajallinen, vilkaise aikuis- ja työväenopistojen tarjontaa. Jos et kavahda henkisempiä lähtökohtia, voit tutustua harjoitteluun myös meditaatio- ja joogakeskusten ilmaisissa kokoontumisissa.
3 . Älä odota ihmeitä
Totuus on, että meditoiminen on aluksi vaikeaa: jalka puutuu, naapuri vasaroi ja ajatus harhailee. Ikävintä on kuitenkin kalvava epäilys siitä, ettei osaa harjoitella oikein.
Meditaatio-ohjaaja Heidi Helander-Hyvösellä on epäilijöille rohkaiseva viesti: et voi meditoida väärin. Keskittyminen rauhoittaa ja vähentää stressiä, vaikka ajatus karkailisi. Juokseminenkin on aluksi tahmeaa, ja sama pätee mielen jumppaamiseen.
4 . Pysy valitsemallasi tiellä
Kun olet valinnut tyylisi, sitoudu harjoittelemiseen mielellään ainakin kuukaudeksi. Tutkimusten mukaan aivojen rakenne muuttuu selkeästi kahdessa kuukaudessa, mutta jo neljän viikon jälkeen huomaat, kuinka arkesi muuttuu. Kun tajuat havahtuvasi spontaaneihin onnentunteisiin tai keskittyväsi töissä paremmin, motivaatiosi kasvaa. Kehittymisestä kannattaa pitää päiväkirjaa.
Useimmissa tyyleissä suositellaan harjoittelemaan 20–60 minuuttia päivässä. Puolen tunnin päivittäisen mindfulnessharjoittelun tiedetään muuttavan aivojen rakennetta ja esimerkiksi vähentävän stressiä ja lisäävän myötätuntoa. Minuutteja tärkeämpää on kuitenkin se, että harjoittelet joka päivä, edes vähän. Niin meditoimisesta tulee hampaidenpesun kaltainen rutiini.
”Buddhalaiset munkit opettavat, että kaksikin minuuttia on parempi kuin mitään. Meditoimisesta ei saa tulla velvollisuus, vaan sen pitäisi olla ihana lepohetki”, Helander- Hyvönen sanoo.
Aamu on parasta aikaa meditoida, sillä silloin mieli on levollinen ja lintsaamisriski pienenee, kun homman hoitaa pois alta. Jos et ehdi istua alas, ujuta pieniä harjoituksia arkeesi: hengitä hetki toimistossa tai keskity linnunlauluun bussipysäkillä.
5 . Säilytä inspiraatio
Mielen ja kropan kuntokuurit lopahtavat samalla tavalla. Ensin tulee pieni treenitauko, joka venähtää loppuelämän mittaiseksi.
Pysyt motivoituneena, kun osallistut ohjattuihin meditaatioihin, hengaat muiden meditoijien kanssa ja luet itsesi inspiroituneeksi. Monet meditaatiokeskukset järjestävät kursseille osallistuneille tuki-iltoja.
Tutkimustulosten googlaileminen kannattaa: oivallat, että haluat kuulua joukkoon, jolla on parempi puolustuskyky ja syvemmät yöunet.
Psst! Lopahtiko into? Et ole ainoa: joskus ihminen vain on liian levoton lootusasentoon. Lohduta itseäsi sillä, että nyt osaat meditoida ja voit aina tarvittaessa kaivaa mielenhallintapakin käyttöön.
