Yhteiskunta

Minä en halua olla bosslady!

On hienoa, että rohkeat bossladyt raivaavat tietä muille. Minä en kuitenkaan ole yksi heistä, kirjoittaa Trendin & Lilyn konseptisuunnittelija Christina Boman.

Teksti Christina Boman
24.5.2019 | Päivitetty 22.2.2024 | Trendi

"Bosslady, lady boss, pelkkä boss. Niistä puhutaan paljon tänä päivänä, ja hyvä niin. On mahtavaa, että on olemassa rohkeita asennetyyppejä, jotka raivaavat sankarimaisella esimerkillään tietä muille.

Minä en kuitenkaan ole yksi heistä.

En ole luja, eikä minulla ole harkiten hiottua henkilöbrändiä. Olen arka iloitsemaan onnistumisistani ääneen. Seison kyllä työni takana ylpeänä ja suhtaudun siihen intohimoisesti, mutta en kaipaa fanfaareja. Ne saavat minut kiusaantumaan.

Bossien keskellä olen tuntenut itseni vääränlaiseksi ja siksi pelännyt, ettei työtäni arvosteta. Hetkittäin olen jopa luullut, etten sovi omalle alalleni lainkaan. Riittämättömyyden tunne sai seinäruusun lopulta lakastumaan – ja minä uuvuin.

Sitten löysin työyhteisön, jossa saatoin olla oma itseni.

Olen herkkä ja tarkastelen mielelläni asioita omassa rauhassani. Vasta hiljattain olen ymmärtänyt, että se onkin suurin vahvuuteni. Tarvitsen tilaa, jotta sisäinen maailmani voi elää. Siellä luovuus ja ideat syntyvät – ja niissä on minun osaamiseni ydin.

Työmaailma tarvitsee tasapainoa, myös meitä herkkiksiä. Herkkyys ei tee meistä bossien rinnalla heikkoja, vaan me olemme yhtä lailla voimanaisia. Eikä toki sovi unohtaa, että myös boss voi olla kaikkea muuta kuin kova.

Jos minä olisin oman työelämäni supersankari, olisin Maaret Kallion lailla lämmin ja lempeä – ja raivaisin tietä niille työelämän lakastuttamille, joilla on kaikkien muiden lailla oikeus kukoistaa."

Pysy mukana!

Tilaa uutiskirjeemme tästä. Tulossa vain kiinnostavia, hauskoja ja tärkeitä viestejä.