Kannattaisiko vaihtaa hiusten kestovärit kasviväreihin? Toimittaja kokeili - ja yllättyi lopputuloksesta

Kirvely ja polttelu alkoivat pää­nahassani pian sen jälkeen, kun kampaaja alkoi sutia väriä hiuksiini. Kun hän viimeisteli värin levitystä, harjaksen vedot tuntuivat jo kipeän teräviltä ihollani.

Olin keskellä hapetteen pökerryttävän pistävää lemupilveä, enkä voinut muuta kuin hengittää sitä sisääni. Tuntui kuin höyry olisi noussut päähän. Huippasi. Suljin silmäni, ettei niitäkin kirvelisi.

Olin 40 ja värjännyt ja värjäyttänyt hiuksiani teini-iästä asti. Välillä olin ollut blondi ja välillä brunetti. Aina värjäys oli tuntunut epämiellyttävältä, mutta nyt kirvely ja polttelu olivat lähes sietämättömiä.

Kirvely jatkui tunteja värjäyksen jälkeen ja polttelu päiviä. Tämä sai olla viimeinen kerta kidutusta, ajattelin.

Hiusvärien ongelmat voivat johtua PPD:stä

Hiusten värjääminen on kiinnostunut ihmisiä jo antiikin ajoista asti – tästä löytyy todisteitakin. 1860-luvulla keksittiin parafenyleenidiamiini (PPD), joka mullisti värjäämisen. Sen avulla saatiin intensiivisiä mutta silti luonnollisia tummia sävyjä, ja se sai värin pysymään hiuksissa pitkään.

Nyt tiedetään, että PPD ei ole vain hyvä aine vaan voimakkaasti herkistävä synteettinen kemikaali, joka voi aiheuttaa osalle ärsytysoireita iholla, hengitysteissä ja silmissä. Pahimmillaan koko pää turpoaa ja iho rikkoutuu. PPD:stä johtuva allerginen reaktio on johtanut jopa kuolemaan.

PPD:tä tai sen johdannaisia on suurimmassa osassa niin sanottuja kestovärejä.

En ottanut selvää, johtuivatko oireeni PPD:stä vai jostain ihan muusta. Yhdessä kestovärissä voi olla yli 20 erilaista kemiallista ainetta, joten syyllinen oireisiini saattoi olla vaikkapa jokin hajuste tai hiusten rakenteen avaamiseen käytettävä ammoniakki. Senkin on todettu ärsyttävän ihoa suurina määrinä.

Päätin yksinkertaisesti lopettaa hiusteni värjäämisen. Se oli rankka päätös. Tunsin oloni lannistetuksi, koska päätös tarkoitti, etten saisi muutamia harmaita hiuksiani millään piiloon. Olin mielestäni aika nuori harmaantumaan.

Hymyilin silti urheasti aina kun joku naljaili ”ai sullakin on jo harmaita”. Lohdutin itseäni, että olin luonnollisen kauneuden esitaistelija – kuin kosmetiikan Jeanne d’Arc.

Kun harmaita ilmestyi kerralla iso rypäs, pyysin tytärtäni nyppimään ne pois. Katsoimme telkkaria, ja tyttö istui sohvan selkänojalla hajareisin selkäni takana ja teki huolellista työtä. Ne olivat oikeastaan aika kivoja, intiimejä yhteisiä hetkiä.

Käsitys kasviväreistä oli väärä

Käsitykseni kasviväreistä perustui ystäväni kokemuksiin. Hän innostui hennaväreistä yläasteaikoinamme. Loppu­tulos oli aina jonkinlainen oranssi. Ja jostain, ehkä vain kavereiden kanssa käydyistä keskusteluista, olin saanut käsityksen, että kasviväreillä ei saada aikaan syviä ruskeita sävyjä ja ettei kasviväri ainakaan peitä harmaita.

Tiesin, että monia inhotti kasvivärien tuoksu, mutta enpä ollut innostunut kestovärienkään hajumaailmasta.

Lopullisesti innostuin kokeilemaan kasvivärejä, kun kuulin, että kosmetiikkajätti L’Oréal tuo markkinoille 100-prosenttisesti kasvipohjaisen hiusvärin Botanean. Se oli nimittäin juuri L’Oréalin perustaja, nuori kemisti Eugène Schueller, joka hoksasi hyödyntää PPD:tä hiusten värjäyksessä.

Uteliaisuuteni heräsi: voisiko tämä olla keinoni päästä eroon harmaista? Onko kasvivärjäyksestä tulossa iso juttu, kun kosmetiikkajättikin on siitä kiinnostunut?

Pian löydän itseni istumasta kampaamo Piece of Hairin tuolissa Helsingissä. Kyseessä ei ole ekokampaamo vaan täällä kasvivärjäykset ovat yksi palvelu tavallisten parturi-kampaamopalveluiden rinnalla. Pelkästään kasvivärjäykseen keskittyneitä ekokampaamoita on vielä harvassa.

Hiukseni ovat keskiruskeat, ja niissä on auringon haalistamia raitoja ja jonkin verran niitä harmaita – vitivalkoisia jouhia.

Kerron, etten ole värjännyt hiuksiani viiteen vuoteen. Parturi-kampaaja Hanne Kuusinen valistaa, että käsittelemätön hius onkin paras pohja aloittaa kasvivärjäys. Puhdas kasviproteiini kiinnittyy mieluiten toiseen puhtaaseen proteiiniin.

Ensin hiukseni pestään tuotteilla, jotka on tehty 80-prosenttisesti luonnonmukaisista raaka-aineista.

Jos hiuksissani olisi synteettisen värin jäämiä, aluksi tehtäisiin savipuhdistus. Savella on kyky sitoa epäpuhtauksia itseensä ja siten puhdistaa hiuspohjasta ja hiuksesta hoitotuotteiden ja muotoilutuotteiden jäämiä.

”Jos hiuksia on värjätty pitkään kemiallisilla väriaineilla, tasaisen lopputuloksen saaminen voi vaatia useamman värjäyskerran kasviväreillä. Ne eivät muuta hiuksen luonnollista pigmenttiä samalla tavalla kuin hapeteväri”, Kuusinen kertoo.

Kasviväriä sisältävästä kulhosta nousee pinaatin tuoksu, ja se näyttääkin paksulta pinaattimuhennokselta. Seoksessa on kuivattuja ja jauhettuja kasvin osia, kookosöljyä ja kuumaa vettä.

”Jotkut asiakkaat sanovat, että tämä tuoksuu märältä heinäpaalilta”, Kuusinen sanoo ja nauraa.

Minua jännittää, sillä kohta alkaa värin levitys hiuksiini, ja juuri siihen vaiheeseen liittyvät aiemmat huonot värjäyskokemukseni.

Hiusten värjäämättömyys kiinnostaa

Kuusinen on nähnyt läheltä, miten luonnonmukaisuudesta on tullut iso trendi. Koska kasvivärejä alettiin kysyä niin tiuhaan, hän päätti opetella niiden käytön. Hän tekee yhä värjäyksiä myös synteettisillä väreillä, koska kasviväreillä ei voi toteuttaa kaikkia toiveita. Esimerkiksi isommat vaalennukset eivät onnistu, ainakaan vielä.

Kuusisen tuoliin on alkanut istua myös naisia, jotka eivät värjää hiuksiaan ollenkaan. Se on uutta.

”Yhtenä päivänä minulla oli 13 asiakasta, joista kymmenellä oli värjäämättömät hiukset”, Kuusinen kertoo.

Erityisesti parikymppiset naiset ja odottavat äidit käyvät vain leikkauttamassa hiuksiaan mutta eivät halua väriä. Syitä värjäämättömyyteen on useita: muoviseksi muuttuneen kauneu­sihanteen kritisoiminen, halu vähentää luonnon kemikaalikuormitusta ja kemiallisista väriaineista saadut ärsytysoireet, ihan niin kuin minulla.

Juuri heille Kuusinen haluaa tarjota mahdollisuuden hiustenvärjäämiseen kasviväreillä.

Kun Kuusinen aloittaa värin levittämisen hiuksiini, se tehdään samaan tyyliin kuin synteettisessä värjäyksessä. Hän tekee hiuksiini jakauksia ja levittää väriä pullasudilta näyttävällä pensselillä.

Mutta se, miltä levitys tuntuu, on jotain aivan muuta. Värimassa on lämmintä ja tuntuu hellivältä. En tunne häivähdystäkään polttelusta, kirvelystä tai kutinasta. Ihan kuin hiuksiini levitettäisiin hoitonaamio. Lämpö ja pinaattinen tuoksu rauhoittavat oloa.

Kun pääni on kokonaan vihreän mössön peitossa, sen päälle kietaistaan lämmin pyyhe. Väri saa vaikuttaa puoli tuntia. Miellyttävä tunne pysyy koko sen ajan.

Sitten väri huuhdellaan pois ja hiukseni kuivataan.

Lopulliseen kasvivärjäystulokseen vaikuttaa paitsi käytetyt värikasvit ja niiden sekoituksen suhde, myös aikaisempien värjäysten värijäämät, hiusten kunto ja jopa kehon pH-taso. Esimerkiksi punaiset sävyt tehostuvat kehon happamuudesta.

”Muistutan asiakkailleni usein, että esimerkiksi hopeasampoossa on väriaineita, samoin useissa hiusnaamioissa. Jos on käyttänyt niitä, se kannattaa mainita ennen värjäystä – ettei tulisi yllätyksiä.”

Koska halusin syvää ruskeaa, väriseoksessa on paljon indigoa. Sillä saadaan ruskeaan kylmiä sävyjä, eli vähemmän pelkäämääni punaista.

Lopputulos on todellakin tumma syvä ruskea. Tosin kun katson hiuksiani tietyssä kulmassa valoa vasten, niissä on häivähdys vihreää. Ei hätää, Kuusinen lohduttaa.

”Se on indigolle hyvin tyypillistä ja merkki siitä, että värin kehittyminen on vielä kesken”, hän opastaa.

Hän tarkentaa, ettei hiuksia kannata värjätä kasvi­väreillä samana päivänä, jolloin on jokin tärkeä juhla. Kasvi­väri kehittyy värjäyksen jälkeen, ja lopullinen sävy on nähtävillä vasta muutaman päivän kuluttua.

Yksi värjäyskerta kasviväreillä on kalliimpaa kuin synteettisillä. Se johtuu värin pidemmästä vaikutusajasta. Kun Piece of Hairissa tavallisen värjäyksen hinnat alkavat 90 eurosta, kasvivärien hinnat alkavat 125 eurosta.

Toisaalta kasviväreillä värjäysväliä voidaan pidentää, koska selkeää tyvikasvua ei tule. Väri vain haalistuu vähitellen pois. Siksi värjäysväli voi olla helposti kuusi viikkoa tai jopa kaksi kuukautta. Hapeteväreillä värjäysväli on useilla 4 viikkoa.

Kasvivärien väri tulee esimerkiksi koivusta ja nokkosesta

Parikymmentä vuotta sitten kasvivärjäyksiin suhtauduttiin Suomessa ihan toisin. Kun suomalaisen ekokampaamotoiminnan uranuurtaja Mona Mether lähti silloin Ruotsiin kampaajien kasvivärjäyskurssille, kollegat naureskelivat. Tuolloin ei osattu tehdä kasviväreillä laajaa skaalaa ruskean sävyjä, värjääminen oli paljon kokeilevampaa ja uranuurtajat osallistuivat itse värien kehittelyyn.

”Olen joskus nauranut, että olimme kuin pieniä noitia väripatoinemme, joihin upotimme mitä erilaisempia kasveja”, Mether muistelee.

Mutta vuodesta 2003 asti Mether on opettanut kasvivärjäämistä parturi-kampaajille, ja ensi vuoden alusta parturi-kampaajat voivat virallisesti erikoistua ekokampaajiksi osana opintojaan.

Vuonna 2013 kosmetiikkalainsäädäntö muuttui niin, että kaiken hiuksiin laitettavan on oltava tutkittua. Tämän jälkeen ekokampaamotoiminta on muuttunut ammattimaisemmaksi. Kokeellisuudesta on siirrytty tutkittuun tietoon.

Mona Mether iloitsee siitä, että kasvivärivalmistajia on myös Suomessa. Esimerkiksi Naviter yhdistää ammattilaisille tarkoitetuissa hiusväreissään intialaisia kasvivärejä suomalaisiin kasveihin, kuten koivuun ja peltokortteeseen. Näin saadaan väreihin lisää vivahteita.

”Nokkonen on todellinen kasvien rolls-royce, jonka sisältämä pii rakentaa hiuksen pintaa. Muutoksen huomaa kuivien ja hauraiden latvojen vahvistumisena. Kamomilla taas kirkastaa väriä.”

Kasvipohjaisille hiusväreille on olemassa nyt hyvät markkinat. Luonnontuotteiden markkinointi- ja tietopalveluyritys Organic Monitor arvioi jo vuonna 2014, että luonnonkosmetiikkamarkkinat tuplaantuvat vuoteen 2021 mennessä. S-ryhmä on kertonut Emotion-myymälöidensä luonnonkosmetiikan myynnin kasvaneen 150 prosenttia vuodesta 2010. Ja vielä: Euromonitorin ja Organic Monitorin mukaan 21 prosenttia pohjoismaalaisista haluaa ostaa kasviperäisiä hiustenhoitotuotteita ja 33 prosenttia haluaa ostaa enemmän luonnonmukaisia tuotteita.

Kasviväreillä on haastava tehdä raitoja

Kasvivärjäys ei koskaan vahingoita hiusta, mutta silti siihen siirtyminen on iso päätös, jota kannattaa pohtia hetken.

Kasviväreillä ei pysty yleensä vaalentamaan hiuksia. Vaaleampia raitoja voi tehdä niin, että värjää pääosan hiuksia tummemmalla ja käsittelee raitakohdat esimerkiksi kirkastavalla värittömällä hennalla. Koska kasviväri ei ole peittävä, raidat eivät erotu selkeästi, ellei niistä tehdä merkittävästi paksumpia.

Toisaalta kasviväri jättää hiusten luonnollisen, esimerkiksi auringon aikaansaaman raitaisuuden näkyviin.

Sen sijaan kasviväreillä saa upeita hehkuvia ruskeita sävyjä, niin lämpimiä kuin kylmiä. Koska tummat synteettiset värit sisältävät eniten PPD:tä, tummia sävyjä suosiville kasvivärjäys on hyvä vaihtoehto.

Jos taas rakastaa vaihdella hiusväriä vauhdikkaasti tummasta vaaleaan ja vaaleasta tummaan, se ei onnistu kasviväreillä. Kasvivärjäyksellä tehty tumma ruskea perustuu siniseen indigoväriin, jota ei voida noin vain poistaa hiuksesta. Jos haluaisi tumman kasvivärjäyksen jälkeen vaaleita raitoja, saa vihreitä – eikä se vihreä häviä hetkessä.

Minun vihreyteni silti häviää. Jo seuraavana päivänä aavistuksenomainen mattainen vihertävyys on kirkastunut, ja kolmen päivän päästä väri on syvä, kiiltävä tumma ruskea – kuin kiiltävä raakasuklaa.

Hiukset tuntuvat pehmeiltä ja kevyiltä kuin pienen lapsen hiukset. Luonnonkiharalle hiukselle tyypillinen pörröisyys on merkittävästi helpompi silottaa vain tipalla hius­öljyä. Hiukset myös tottelevat paremmin kiharrinta, eikä suortuvia tarvitse siksi kuumottaa karrelle. Väri myös pysyy kauniina.

Puolentoista kuukauden jälkeen värjäyksestä hiuksissani on edelleen kaunis ruskea sävy, jossa ei näy huomattavaa juurikasvua. Harmaiden hiusten peittävyys on huuhtoutunut pois. Siksi varaan ajan uusintavärjäykseen.

Toisen värjäyksen jälkeen ruskeasta tulee vielä intensiivisempi, kiillosta parempi ja hiusten kunto selkeästi kohenee. Eikä vihreää alkuefektiä tule toisella värjäyskerralla ollenkaan.

Kasvivärjäyksen abc

1. Kasvivärejä on erilaisia.

Puhtaissa kasviväreissä ei ole mukana mitään muita aineita kuin kuivattuja kasvinosia. Joissakin on mukana kookosöljyä helpottamaan värin käyttöä. Kotikäyttöön tarkoitetuissa kasviväreissä voi olla myös synteettisiä aineita. Jos haluat kokeilla vain kasveja sisältävää väriä, varminta on valita jonkin luonnonkosmetiikan sertifikaatin saanut tuote.

2. Kasvivärjäyksessä on värivaihtoehtoja kolme.

Kasvivärjäyksen pohjana käytetään kolmea perusväriä: hennaa, indigoa ja cassiaa. Hennaa saadaan lawsonia inermis -kasvista, se antaa hennalle kuparin lämpimät sävyt. Indigoa saadaan indigofera tinctoria -kasvista, joka tuottaa sinisiä ja purppuraisia värejä, ja sillä mahdollistetaan tummat kylmät sävyt. Cassia taas tunnetaan myös neutraalina hennana, ja sitä saadaan angustifolia-nimisestä kasvista. Cassia ei värjää hiuksia mutta lisää niiden kiiltoa ja kirkastaa muilla väri­aineilla saatavia sävyjä. Näiden lisäksi luonto tarjoaa loputtoman määrän kasveja, joilla saadaan lisää vivahteita.

3. Varmista kampaajan ammattitaito.

Ekokampaaja-nimitystä saa käyttää kuka tahansa. Siksi kannattaakin kysyä, miten kampaaja on pätevöitynyt ja onko hän Suomen koulutetut ekokampaajat -yhdistyksen jäsen.

4. Kasviväri sopii myös mustan hennatatuoinnin ottaneelle.

Jos olet joskus ottanut mustan hennatatuoinnin, hiustenvärjäystä hapettavilla hiusväreillä ei suositella enää ollenkaan. Mustassa hennassa on parafenyleenidiamiinia (PPD:tä), joka voi aiheuttaa vakavan allergisen reaktion. Sen sijaan kasvivärit voivat sopia.

5. Myös kasvivärille voi allergisoitua.

Myös kasveille voi herkistyä. Jos sinulla on siitepölyallergia, pähkinäallergia tai astma, muista kertoa siitä ekokampaajallesi.